7. Luku: Järki voittaa


Tarinan pääsivulle Edellinen osa Seuraava osa

Sipen puhelin soi.

- Velluuu! Mitä apassi? Hei miss sä oot? Meillon jatkot Punavuoressa, tuu messiin! Tääl on viinaa talo täys ja ihan mielettömii kinkkui. Ja nää ei tosiaan oo liian kauaa riiputettuja jos tajuut.

Sipe oli ympäripäissään, mikä ei tietenkään ollut yllättävää ajankohta huomioon ottaen. Kello oli neljän paikkeilla sunnuntaiaamuna.

- Eiku tuu ny. Aijaa. Okei. Niin? Niin? Vellu Vellu Vellu. Hiljennä. Sä puhut ihan sekavia. Vedä henkee ja alota alusta. No niin, ihan rauhassa.

Sipe vaikeni ja jäi kuuntelemaan. Mitä pidempään hän kuunteli, sitä epäuskoisemmaksi kävi hänen kasvojensa ilme. Lopulta hän keskeytti Vellun vuodatuksen.

- Okei okei. Nyt Vellu meet nukkuun. Ja lemppaat sen metadonin… mitä..? Ei meillä täällä mitään nettiä oo. Hei nyt jätkä ihan tosissaan. Sä näit pahaa unta, sellasta sattuu. Mee nukkuun, aamulla on jo helpompi olla. Kattellaan tiistaina. No niin, moi.

Vellu laski puhelimen pöydälle, painoi pään käsiin ja huokaisi. Mitä hän oli kuvitellut Sipen sanovan? Tottakai hänen sekavan tarinansa oli täytynyt tuntua Sipestä hullun jorinoilta. Vellu ei tiennyt mitä ajatella. Hän ei ollut varma oliko uneksinut koko jutun alusta loppuun, mukaan lukien nettisivujen selaaminen. Hän vilkaisi tietokonettaan, vaikka tiesi jo sen olevan suljettu. Olisi lapsellisen helppoa käynnistää kone ja tarkistaa nettiselaimen sivuhistoriasta, oliko viimeinen ja järkyttävin osa öistä episodia totta vai unta. Mutta Vellu ei uskaltanut. Niinpä hän päätti sen olleen unta. Miten muuten voisikaan olla? Hän oli nyt ollut valveilla puolisen tuntia, ja alkoi vähitellen tuntea olonsa rauhoittuneeksi. Mitä enemmän hän asiaa ajatteli, sitä huvittavammalta alkoi tuntua että hän todella oli hetken uskonut nähneensä TCH Snookerin nettisivuilla tarinaa omasta elämästään. Hetken päästä Vellu jo nauroi ääneen. Niin helpottunut hän ei kuitenkaan ollut, että olisi saanut enää sinä yönä unta.


Tarinan pääsivulle Edellinen osa Seuraava osa